Sosiaalityön tutkimuksen päivät

Viime vuonna 10 -vuotiaaksi ehtinyt Sosiaalityön tutkimuksen seura järjestää XI sosiaalityön tutkimuksen päivät Turussa 12. - 13.2.2009. Aiheena tänä vuonna on Moniammatillisuus sosiaalityön mahdollisuutena - Mihin sosiaalityö tarvitsee moniammatillisuutta?

Päivillä julkaistaan myös uusi sosiaalityön vuosikirja: Mäntysaari & Pohjola & Pösö: Sosiaalityö ja teoria.

Sosiaalityön tutkimuksen seurahan on avoin kakille sosiaalityön tutkijoille, opettajille, asiantuntijoille, opiskelijoille tai käytännön ammattilaisille. Tervetuloa seuran jäseneksi!

http://www.soc.utu.fi/laitokset/sosiaalipolitiikka/sostutkpaivat2009/Ohjelma.html

http://www.sosiaalityontutkimuksenseura.fi/index.htm

Tavataan Turussa!

Musiikista hyvinvointia

Blogini kuvastoksi valikoitui nuoria aikuisia erilaisissa pääkaupunkiseutua hyvin kuvaavissa ympäristöissä – kuvattuna keskellä kaupungin sykettä Tuska – metallimusiikin festivaaleilla ja merenrantamaisemassa. Kumpikin kuvista on monimerkityksisiä. Minulle ne ilmentävät sosiaalisen merkitystä ihmisen elämässä.

Edellä mainituista syistä haluan aloittaa blogini kirjoittamalla nuorten elämää ja hyvinvointia koskevasta tutkimuksesta. Tosin lähestyn aihetta näkökulmasta, joka ei ensi näkemältä liity vahvasti sosiaalialan työhön. Kysymyksessä on Suvi Saarikallion Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan musiikkitieteen laitokselle tekemästä tutkimuksesta, joka käsittelee nuorten mielialan säätelyä musiikin avulla. Mielialan säätely tarkoittaa sitä prosessia, jonka avulla tasoitetaan tai ylläpidetään sekä negatiivisten että positiivisten mielialojen esiintymistä, kestoa ja intensiteettiä. Mielialat eroavat tunteista esimerkiksi siten, että ne ovat pidempikestoisia eikä niillä ole selkeää kohdetta. Niillä on siis hyvinvoinnin kannalta tärkeä merkitys.

Löytyisikö tutkimuksesta siis jotain hyödynnettävää ja toiminnallista ideaa lasten ja nuorten kanssa työskenteleville? Aikamme nuoret kuluttavat ja kuuntelevat musiikkia ennen näkemättömästi verrattuna aiempiin sukupolviin jo siksi, että keinot musiikin saatavuuteen ja kuunteluun ovat laajemmat. Musiikin eri lajien kautta nuoret kiinnittyvät ja löytävät vertaisiaan eri tavoin kuin ennen.

Saarikallion tutkimuksen keskeinen tulos on, että musiikki toimii monipuolisesti mielialan säätelijänä ja että se tarjoaa nuorille resursseja lisätä ja ylläpitää hyvinvointia. Musiikki tekee nuorten tunne-elämän rikkaammaksi ja värikkäämmäksi. Miten tämä toimii? Saarikallio esittää teoreettisen mallin siitä, kuinka nuoret tyydyttävät mielialaan liittyviä tarpeitaan musiikin avulla. Hän kuvaa ensinnä kaksi mielialan säätelyyn liittyvää päätavoitetta eli mielialan paraneminen ja mielialan hallinta. Esimerkkinä mielialan paranemiseen tähtäävästä musiikin kuuntelusta käy surumielisen musiikin kuuntelu surullisten kokemusten yhteydessä. Se voi lisätä alakuloa lyhytaikaisesti, mutta parantaa hyvinvointia pitkällä tähtäimellä. Tämä liittyy siihen, että kuulija saavuttaa musiikin kuuntelun kautta ymmärrystä ja selvyyttä kokemukselleen. Hallinta puolestaan heijastaa tarvetta itsemääräämisoikeuteen. On tärkeää saada kokemus omien tunteiden ja mielialojen vapaaehtoisuudesta ja pakottamattomuudesta.

Päätavoitteiden lisäksi Saarikallion malliin kuuluu seitsemän säätelyyn liittyvää strategiaa: viihdyke (entertainment), elpyminen (revival), elämys (strong sensation), irtautuminen (diversion), purkaminen (discharge), mielikuvatyöskentely (mental work) ja lohtu (solace). Näistä kiinnitän tässä huomioni mm. irtautumiseen, jossa musiikki auttaa nuorta unohtamaan ei-toivotun mielentilan. Toinen kiinnostava strategia on purkaminen, jossa musiikki taas toimii keinona ilmaista tunteita. Musiikki antaa ikäville tunteille muodon ja auttaa nuorta vapautumaan niistä saaden hänet voimaan paremmin. Musiikki osoittautui tehokkaaksi keinoksi vapautua kiukusta, surullisuudesta ja masentuneisuudesta. Musiikki toimii myös välineenä omien tunteiden ilmaisemiseen muille.

Musiikki rohkaisee ja helpottaa nuoria mielikuvituksen käyttöön ja mietiskelyyn. Lyriikat herättävät myös ajatuksia, ideoita ja tunteita. Musiikki herättää mieltä liikuttavia muistoja menneistä kokemuksista ja jotkut kappaleet tuovat esiin muistoja joistakin tietyistä ajoista, paikoista ja ihmisistä. Musiikki ei ainoastaan herätä näitä muistoja ja tunteita vaan myös antaa kehyksen niiden reflektoinnille ja samalla auttaa nuoria kohtaamaan ja selventämään ajatuksiaan ja tunteitaan sekä työskentelemään henkilökohtaisten ongelmien ja sisäisten konfliktien kanssa.

Ja mikä tärkeää, musiikki näyttää tarjoavan lohtua surun ja huolen aikoina. Musiikin ja lyriikoiden avulla nuorten on helppo löytää kiinnekohtia ja yhteyttä muihin ihmisiin ja saada kokemuksen siitä, että ei ole yksin omien ajatusten kanssa.

Lähteenä käytetty artikkelia Saarikallio, S & Erkkilä, J. (2007). The role of music in adolescents’ mood regulation. Psychology of Music, 35 (1), 88-109. http://pom.sagepub.com/cgi/content/abstract/35/1/88
Ks. myös: http://dissertations.jyu.fi/studhum/9789513927318.pdf

Lisää nuoria koskevaa tutkimusta löytyy Nuorisotutkimusverkoston sivuilta: http://www.alli.fi/nuorisotutkimus/ntverkosto/ ja Nuorisotutkimusseuran sivuilta: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/