YHTEISKUNTATIETEISIINKIN EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI

Lääketieteessä tutkimuksen tekemiseen liittyy lakisääteinen eettinen ennakkoarviointi. Ihmistieteissä ts. humanistisessa ja yhteiskunnallisessa tutkimuksessa tällaista järjestelmää ei ole. Vuonna 1991 perustettu lakisääteinen tutkimuseettinen neuvottelukunta asetti vuonna 2002 HYMY:ksi kutsutun työryhmän pohtimaan, tulisiko ihmistieteillekin luoda oma eettinen ohjeisto ja ennakkoarviointijärjestelmä. Tämän työryhmän tuotoksena syntyi vuonna 2006 julkaistu Jaana Hallamaan ym. toimittama Etiikkaa ihmistieteille – kirja. Kirjassa todettiin muun muassa, että kattavan tutkimuseettisen ohjeiston laatiminen humanistisiin ja yhteiskuntatieteisiin ei ollut tavoiteltava päämäärä. Seuraavaksi asian kimppuun kävi HYMY II – työryhmä, joka toimi vuosina 2007 – 2008. Nyt alkuvuodesta työryhmä on saanut valmiiksi mietintönsä, joka on parhaillaan lausuntokierroksella.

Lääketieteellisen tutkimuksen tärkeä eettinen periaate on, että tutkimuskohdetta ei saa vahingoittaa. Ihmistieteissä tämän tyyppiset kiellot eivät ole relevantteja jo siitä syystä, että tutkimusprosessit eivät yleensä aiheuta fyysistä vahinkoa tutkimukseen osallistuville. Riskien arvioimista ennalta HYMY II – työryhmä pitääkin hankalana, koska kysymykseen tulee ensisijaisesti henkiset haitat ja harmit. Ihmistieteissä eettiset kysymykset painottuvat tutkijan ja tutkittavan kohtaamiseen sekä tutkimustuloksista raportoimiseen.

Työryhmä korostaa tutkijan omaa vastuuta eettisyydestä ja pitää tärkeänä tutkimusetiikan koulutusta osana tutkijan koulutusta eräänlaisella ”läpäisyperiaatteella” eli että se olisi läsnä kaikessa opetuksessa ja ohjauksessa. Yleisenä eettisenä periaatteena työryhmä painottaa myös tutkittavien perusoikeuksien ja itsemääräämisoikeuden turvaamista ja sitä, että lapsia tulee kohdella aikuisten kanssa tasa-arvoisesti yksilöinä.

Mitä työryhmä sitten ehdottaa? Se ehdottaa, että tiedeyhteisö itse ensisijaisesti vastaa siitä, että se toimii eettisten periaatteiden mukaisesti. Työryhmä ei pidä järkevänä esittää lääketieteen mallin mukaista lakisääteistä ennakkoarviointia vaan pitää parempana niin sanottua sitouttamismallia, joka tarvittaessa joustavasti mahdollistaisi eettisen ohjeistuksen ja ennakkoarvioinnin korjaamisen.

Työryhmän ehdottaa perustettavaksi alueellisia eettisiä toimikuntia, joiden perustamisen aloite olisi yliopistojen rehtoreilla. Tutkimussuunnitelma tulisi antaa eettiselle toimikunnalle ennakkoon arvioitavaksi sellaisissa tapauksissa, kun 1) tutkimuksessa puututaan tutkittavien fyysiseen koskemattomuuteen, 2) tutkimus toteutetaan ilman tutkittavien henkilöiden suostumusta eli poiketaan tietoon perustuvan suostumuksen periaatteesta (tämä ei kuitenkaan koskisi julkisten asiakirja-aineistojen tai muiden julkistettujen tietojen, arkistojen ja rekisteri-aineistojen käyttöä), 3) tutkimus kohdistuu alle 15 – vuotiaisiin ja se toteutetaan ilman huoltajan suostumusta tai informoimista ja muualla kuin varhaiskasvatuksen tai koulun toimintayksiköiden normaalitoiminnan yhteydessä, 4) tutkimuksessa pyritään vaikuttamaan tutkittavien käyttäytymiseen tavalla, jonka mahdollisten haittojen arviointi edellyttää asiantuntemusta, 5) tutkittaville esitetään poikkeuksellisen voimakkaita ärsykkeitä ja 6) kun on riski aiheuttaa tutkittavalle normaalin arkielämän rajat ylittävää pitkäaikaista henkistä haittaa.
Erityisen kiinnostava sosiaalialan tutkimuksen kannalta on lapsiin kohdistuva tutkimus ja sen alistaminen eettiselle ennakkoarvioinnille tietyissä tilanteissa. Pääperiaate kuitenkin ehdotuksessa on, että lapsella on oikeus niin halutessaan osallistua tutkimukseen ilman huoltajansa suostumusta ja työryhmä ehdottaa ryhtymistä toimenpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi siten, että lapsille sekä perustuslaissa että YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattu oikeus saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti, toteutuu myös lapsen tutkimukseen osallistumista koskevissa asioissa.

HYMY II - työryhmän laatimat eettiset periaatteet noudattelevat tutkimuseettisen neuvottelukunnan laatimia ohjeita hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja sen loukkausten käsittelemisestä. Eettiset ohjeet jakautuvat kolmeen pääperiaatteeseen: tutkittavan itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen, vahingoittamisen välttämiseen sekä yksityisyyteen ja tietosuojaan.

Työryhmämietintö sisältää asiaan liittyvää pohdintaa monista eri näkökulmista ja perusteluita ehdotuksille. Siihen voi käydä tutustumassa tutkimuseettisen neuvottelukunnan sivuilla osoitteessa: http://www.tenk.fi/hymy/mietinto.pdf